Nopeusrajoitettuja henkilöautoja koskeva laki valmisteltavana

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakia, jonka mukaan nopeusrajoitettujen henkilöautojen käyttö voitaisiin sallia 15 vuotta täyttäneille mopoautokortin suorittaneille 1.11.2019 alkaen. Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa nuorten kuljettajien turvallisuutta ja tarjota vaihtoehtoja liikkumiseen. Laki toisi mukanaan etuja perheille niin turvallisuuden kuin taloudenkin näkökulmasta.



Autotuojat ja -teollisuus ry:n tiedote, 24.1.2018




Kevytauto eli nopeusrajoitettu henkilöauto vaihtoehtona mopoautoille

Mopoautot ovat nuorten keskuudessa suosittuja, mutta niiden käyttöön liittyy ilmeisiä liikenneturvallisuusongelmia. Mopoautojen korirakenteet ovat kevyitä ja niiden kolariturvallisuus on huomattavasti henkilöautoja heikompi. Mopoautot päätyvät lievienkin kolaritilanteiden seurauksena tyypillisesti lunastukseen. Yhtenä liikenneturvallisuutta parantavana vaihtoehtona mopoautoille on ehdotettu nopeudeltaan rajoitetun henkilöauton ajamisen sallimista mopoautokortilla.

Tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on tehnyt hallituksen esitysluonnoksen kevytautojen sallimisesta. Tavoitteena olisi muuttaa lainsäädäntöä siten, että normaalia pienitehoista henkilöautoa, jonka maksiminopeus on rajoitettu esimerkiksi 40 tai 60 kilometriin tunnissa, saisi kuljettaa mopoauton ajamiseen oikeuttavalla ajo-oikeudella. Tällöin 15-vuotias voisi säädetyn ajo-opetuksen suoritettuaan ajaa tällaisella ajoneuvolla liikenteessä. Kuljettajan täytettyä 18 vuotta ja suoritettua B-kortin nopeudenrajoitin voitaisiin purkaa ja samaa ajoneuvoa voisi käyttää liikenteessä muiden autojen tapaan.

Mopoautojen liikenneturvallisuusominaisuudet ovat heikot henkilöautoon verrattuna

Liikennevakuutuskeskuksen Onnettomuustietoinstituutin OTIn mukaan mopoautojen onnettomuusriski on moninkertainen henkilöautoihin nähden. Lakimuutoksen tavoitteena on tuoda mopoauton vaihtoehdoksi turvallisempi ajoneuvo. Mopoautojen tekniset vaatimukset eivät sisällä törmäystestejä, eikä niihin ole rajoitetun massan takia mahdollista rakentaa riittävää suojausta törmäystilanteita varten. Mopoautoissa kuljettajaa suojaavat vain muovikori ja putkirunko, joiden antama turva törmäystilanteessa on vain nimellinen nykyaikaiseen pieneenkin henkilöautoon verrattuna.

Mopoautojen kuljettajat ja matkustajat ovat suhteellisesti muuta liikennettä alttiimpia henkilövahingoille. OTI:n tilastojen mukaan vuosina 2011-2015 liikennevakuutuksesta korvatuissa mopoautovahingoissa vammautui 1 229 ja kuoli 4 henkilöä. Kuvaavaa on, että mopoautojen ja henkilöautojen välisissä onnettomuuksissa kaikki neljä kuolonuhria ja 72 prosenttia vammautuneista olivat mopoautossa joko kuljettajana tai matkustajana. Vastaavasti vammautuneista vain 14 prosenttia oli henkilöautossa.

Euro NCAP:in suorittamissa törmäystesteissä uudetkin mopoautot ovat menestyneet heikosti. Testeissä on paljastunut vakavia puutteita – esimerkiksi turvavöiden kiinnityspisteet ovat pettäneet eikä turvatyynyn täyttymispaine ole ollut riittävä. Puutteellisen turvatyynyn seurauksena kuljettajan pää on osunut testissä ohjauspyörään.

Mopoautot kuuluvat L6e-ajoneuvoluokkaan (kevyt nelipyörä), joiden kuormittamaton massa on EU-lainsäädännön mukaan enintään 425 kg (ilman sähköajoneuvon akkujen massaa). Kevytrakenteisella korilla ei ole mahdollista saavuttaa läheskään oikean M1-luokan henkilöauton veroista törmäysturvallisuutta. Nykyaikainen, törmäysvyöhykkeillä ja suojarakenteilla varustettu pienenkin henkilöauton kori nostaa auton massan jo korkeammaksi kuin mopoautoille suunniteltu 425 kg:n kuormittamaton massa.

Mopoautojen hinnat alkavat uutena noin 10 000 eurosta. Uuden, pienen M1-luokan tavallisen henkilöauton hinnat lähtevät Suomessa samasta hintaluokasta. Erona on, että ”oikeassa” autossa on kaikki EU:n vaatimusten mukaiset turvatyynyt, energiaa kolaritilanteessa sitovat korirakenteet ja lisäksi ESC-ajonvakautusjärjestelmä. Ajoavustimet, kuten automaattiset hätäjarrutustoiminnot ja kaistavaihdit, ovat myös yleistyneet ilahduttavasti pienemmissäkin autoissa.

Lainsäädännössä säänneltäisiin enimmäisnopeudesta ja ajo-oikeudesta

Teknisesti auton nopeuden rajoittaminen on mahdollista esimerkiksi vastaavilla rajoittimilla, joita kuorma-autoissa käytetään pakollisina varusteina. Myös muita mahdollisia ratkaisuja on tuotu valmistajien toimesta markkinoille; esimerkiksi Ford on tuonut markkinoille MyKey-ratkaisun, jolla samaa autoa voidaan käyttää toisella avaimella normaalisti ja toisella avaimella rajoitetulla nopeudella. Useiden autojen vakionopeudensäätimet sisältävät myös nopeudenrajoitintoiminnon, jonka kuljettaja voi itse asettaa. Osa valmistajista rajoittaa jo nykyisin erityisesti suurempitehoisten autojen nopeuksia esimerkiksi 250 kilometriin tunnissa - monissa autoissa onkin jo ennalta riittävä teknologia olemassa.

Nopeusrajoitettujen henkilöautojen koeajotilaisuus Porissa heinäkuussa 2017

Torstaina 13.7.2017 Porissa järjestetyssä koeajotilaisuudessa oli ainutlaatuinen tilaisuus verrata nopeudeltaan rajoitettua pientä henkilöautoa mopoautoon. Nopeusrajoitetun henkilöauton huippunopeus oli rajoitettu 50 kilometriin tunnissa. Koeajettavana oli viisi erimerkkistä A- ja B-segmentin nopeusrajoitettua autoa sekä mopoautoja. Avoin koeajotapahtuma oli suunnattu erityisesti mopokortti-ikäisille nuorille sekä aiheesta kiinnostuneille aikuisille. Tilaisuuden järjestivät yhdessä autojen maahantuojia ja valmistajia edustava Autotuojat ja -teollisuus yhteistyössä Suomen Autokoululiiton ja LähiTapiolan kanssa.



Lehdistökuvat:


nopeusrajoitetut_demo4nopeusrajoitetut_demo2

nopeusrajoitetut_demo3

WP_20170630_10_19_53_Rich