Autojen päästöt ja niiden mittaus

Viimepäivinä on puhuttu paljon autojen päästöistä. Keskustelussa on usein noussut esiin epämääräisesti vain ”päästöt”. Päästöjä on kuitenkin erilaisia. Euroopassa on maailman tiukimmat hiilidioksidipäästövaatimukset (CO2). USA:ssa puolestaan on maailman tiukimmat ns. säänneltyjen päästöjen vaatimukset. Viimemainitut pitävät sisällään typenoksidi- (NOx), pienhiukkas- (PM), häkä- (CO) ja hiilivetypäästöt (HC).

Euroopassa säännellyt päästöt on määritelty ns. Euro-päästöluokituksissa. Nyrkkisääntö on se, että mitä alemmaksi säänneltyjä päästöjä pyritään painamaan, sitä vaikeammaksi tulee laskea samanaikaisesti polttoaineenkulutuksesta suoraan riippuvia hiilidioksidipäästöjä. Jotta saadaan säännellyt päästöt mahdollisimman alas, ei moottoria voida käyttää optimitehoalueella ja tämä taas johtaa hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Teknologia molempien päästölajien vähentämiseksi on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Eri teollisuudenaloista autoteollisuus on viime vuosina pystynyt vähentämään tuotteidensa päästöjä eniten.

Kun puhutaan autojen ”päästöistä” on erittäin tärkeää erottaa toisistaan hiilidioksidipäästöt ja ns. säännellyt päästöt.  Suomessa autovero määräytyy auton arvon ja sen hiilidioksidipäästön perusteella. Ajoneuvoveron perusvero määräytyy auton hiilidioksidipäästön perusteella. Säännellyt päästöt eivät ole auton verotukseen vaikuttava komponentti.

Säännelty päästö = epätäydellisen palamisen seurauksena syntyvä yhdiste (CO, HC, NOx, PM). Euroopassa säännellään tyyppihyväksynnän yhteydessä Euro-luokituksella (uusille autoille pakollinen Euro 6 –päästöluokka). 

Hiilidioksidipäästö = polttoaineen palamistuloksena syntyvä kasvihuonekaasu. Euroopassa on maailman tiukimmat rajat niin kansallisessa vero-ohjauksessa, kuin EU:n autonvalmistajille asettamissa malliston keskimääräisissä CO2 -päästöjen raja-arvoissa.

Kuka mittaa CO2- tai säännellyt päästöt? Mittauksen tekevät tyyppihyväksyntäviranomaisen ilmoittamat/hyväksymät tutkimuslaitokset. Euroopassa se voi olla esim. saksalainen TÜV tai Suomessa VTT. USA:ssa päästöjä sääntelevä viranomainen on Environmental Protection Agency (EPA).

Miten nämä päästöt mitataan? Mittaus suoritetaan laboratoriossa. Mittauksessa simuloidaan kaupunki- ja maantieajoa tarkalleen viranomaisen määrittelemän ajosyklin mukaisesti. Mittaussykliä muutetaan lähivuosina siten, että se vastaisi paremmin todellisessa liikenteessä syntyviä päästöjä. Lisäksi EU ottaa lähivuosina käyttöön uuden liikenteessä tehtävän testin, jolla mitataan säänneltyjä päästöjä laboratoriotestin ohella myös luonnollisissa ajotilanteissa (Real Driving Emissions).

Autovero = Kertaluontoinen vero, jota maksetaan henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien ensirekisteröinnin yhteydessä. Määräytyy ajoneuvon arvon ja hiilidioksidipäästön perusteella. Suomessa on EU-maiden toiseksi korkein autovero.

Ajoneuvoveron perusvero = Auton omistamisesta maksettava vero, joka määräytyy päiväperusteisesti hiilidioksidipäästön tai auton kokonaispainon perusteella.

EU-kulutus = Autonvalmistajan tyyppihyväksyntäviranomaisen ilmoittamassa/hyväksymässä tutkimuslaitoksessa teettämä kulutustesti. Sen sisältö määritellään tyyppihyväksyntädirektiivissä. EU-kulutus on direktiivissä määriteltyjen ajovastusten ja olosuhteiden mukainen minikulutustesti, jonka perusteella erilaisten autojen kulutusta voidaan vertailla.

Pakokaasupäästöjen mittaus katsastuksessa = Dieselkäyttöisille autoille tehdään katsastuksessa savutusmittaus, jossa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään polttoaineen ruiskutuksen katkaisun pyörimisnopeuteen asti. Tällöin syntyvästä pakokaasusta mitataan sen valonläpäisykykyä, jolle on asetettu raja-arvot. Savutusmittauksella voidaan todeta moottorin kunto, mutta sillä ei ole mitään tekemistä auton tyyppihyväksynnässä tehtävän päästömittauksen kanssa.

ACEAn tietopaketit päästöjen mittauksista ja CO2-päästöjen vähentämisestä:

Facts about car emissions testing

ACEA:n kokoama esite WLTP-mittauksista

Reducing CO2 together


Tulosta sivu
Autotuojat ry • Ateneuminkuja 2 C, 10. krs • 00100 Helsinki • puh 020 792 8850
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä