Autotuojat ja -teollisuus ry:n laskelmien perusteella romutuspalkkion päästövähennysvaikutus olisi noin 11 000 t/v. Autoalan arvio tulevalla romutuspalkkiolla hankittujen uusien autojen keskipäästöksi on noin 80-85 g/km. Autokannassamme olevien autojen keskipäästö on noin 180 g/km WLTP-tasolle muunnettuna, eli noin 140 g/km NEDC-mittaustavalla.

Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useita toimia ja romutuspalkkio on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta lukuun ottamatta muita yksittäisiä megatonniluokan päästövähennystoimenpiteitä ei ole. Monipuolista toimenpidevalikoimaa tarvitaan, sillä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) mukaan liikennesektorin päästökuilu on kasvanut 0,32-0,97 miljoonaan tonniin vuodelle 2030. Päästökuilun kasvu johtuu pääosin jakeluvelvoitteen alentamisesta ja hankinta- ja latausinfratukien alasajosta.

Autotuojat ja -teollisuus ry katsoo, että esityksessä uusien autojen päästörajat ovat hyvin linjassa aiempien romutuspalkkioiden kanssa. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että palkkiota voisi käyttää autoihin, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 140 g/km WLTP-päästömittaustavalla (noin 110 g/km NEDC-mittaustavalla).

•      Autotuojat ja -teollisuus ry pyytää huomioimaan hallituksen esityksen perusteluissa, että aiempia romutuspalkkiokampanjoita on järjestetty niin vastaavan tasoisella päästörajalla, kuin myös korkeammalla ja matalammalla päästörajalla. Tulevan romutuspalkkiokampanjan päästövaikutuksia voidaan siis tältä osin hyvinkin arvioida nojautuen edellisiin romutuspalkkiokampanjoihin.

Suomessa autojen romutusikä on jo 23 vuotta. Näiden vanhojen autojen päästöluokitukset ovat Euro 3:n tai korkeintaan Euro 5:n päästövaatimukset täyttäviä ja niiden hengitysilmalle haitalliset päästöt ovat olleet jo uutena moninkertaisia uusiin autoihin verrattuna. Autokannassa on luonnollisesti edelleen jopa katalysaattorittomia tai vanhempaa kuin Euro 3 -päästöluokkaa edustavia autoja. Vanhoissa autoissa ei ole esimerkiksi typenoksidit lähes kokonaan neutraloivaa SCR-järjestelmää tai hiukkassuodattimia. Merkittävä osa vanhoista autoista on dieselkäyttöisiä, joissa sekä hiukkas- että typenoksidipäästöt ovat korkeita. 

Palkkiosummat

Palkkiosummiksi on ehdotettu 2 000 euroa polttomoottorikäyttöiseen (ml. lataushybridit) henkilöautoon, kun auton tyyppihyväksynnän mukainen CO₂-päästö on enintään 140 g/km ja 2 500 euroa täyssähköautolle (ml. vetykäyttöiset autot). Summat ovat hieman korkeammat kuin edellisissä romutuspalkkioissa.

Mikäli romutuspalkkion saamisen ehdot romutettavalle autolle eivät ole liian kireät ja rajaavat, edesauttavat aiempaa korkeammat tukisummat palkkion menekkiä ja siten romutuspalkkiolle asetettujen ilmasto- ja liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista. Sähköautojen korkeampi palkkiosumma on perusteltu siksikin, että sähköautojen keskihinta on vielä merkittävästi polttomoottoriautoja korkeampi.

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen

Suomen autokannassa on noin 1,2 miljoonaa yli 15 vuotta vanhaa henkilöautoa. Nämä autot ovat sekä aktiiviselta että passiiviselta turvallisuudeltaan huomattavasti heikkotasoisempia uusiin autoihin verrattuna. Passiivisella turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi auton korirakennetta ja muotoilua; aktiivisella turvallisuudella esimerkiksi ajovakautusjärjestelmää, automaattista hätäjarrutusta, jalankulkijan tunnistusta ja kuolleen kulman tunnistinta.

Uusissa henkilöautoissa on vuodesta 2024 lähtien ollut pakollisena mm. automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä ja peruutustutka tai -kamera. EU-komission arvioiden mukaan turvallisuusasetuksen muutokset vähentävät koko EU-alueella vuosina 2021–2037 yhteensä noin 24 800 liikennekuolemaa.

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n vuosiraportissa 2023 (https://www.lvk.fi/onnettomuustietoinstituutti/tilastot-ja-julkaisut/vuosiraportit/) todetaan, että liikkumisvälineeseen liittyvistä taustariskeistä yleisimpiä olivat ajoneuvojärjestelmien puuttumiseen, turvalaitteiden käyttämättömyyteen sekä renkaisiin liittyvät taustariskit. Raportissa esitetään turvallisuuden parantamiseksi yhtenä keinona ajoneuvokannan uusiutumisen tukemista.

OTI:n raportissa erilaisten ajoneuvojärjestelmien puuttuminen tunnistettiin taustariskiksi 25 %:ssa onnettomuuksista ja turvavyön käyttämättömyys 12 %:ssa onnettomuuksista. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa moottoriajoneuvon kuljettajien käyttämään ajoneuvoon liittyviä taustariskejä tunnistettiin 54 %:ssa onnettomuuksista. Tällaisia olivat muun muassa ajoneuvojärjestelmien puutteet sekä ajoneuvosta havaitsemista estävät tekijät.

Suomessa autojen keskimääräinen romutusikä on jo 23 vuotta. Näissä vanhoissa autoissa ei ole edes ajonvakautusjärjestelmää, joka vakuutusyhtiöiden datan mukaan on vähentänyt suistumisonnettomuuksia jopa yli 50 prosenttia. 

Taloudelliset vaikutukset

Romutuspalkkion vaikutus valtion talouteen on positiivinen. Romutuspalkkion kustannus on 20 miljoonaa euroa, mutta se tulee takaisin verotuottoina ja onnettomuuskustannussääntöinä.

Autoalan laskelmien mukaan palkkiolla ostettavien autojen tuottama autoverotulojen kasvu olisi noin 18 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuottojen kasvu noin 60 miljoonaa euroa. Onnettomuuskustannussäästö nousee 5,5 miljoonaan euroon.

Kun laskemissa huomioidaan ainoastaan ne uudet autot, joita ei hankittaisi ilman romutuspalkkiota, autoverotuottojen kasvu olisi noin 11 miljoonaa euroa, arvonlisäverotuottojen kasvu 36 miljoonaa euroa ja onnettomuuskustannussäästö 3,3 miljoonaa euroa.

Romutuspalkkion tuottama arvonlisävero on suurelta osin aidosti lisäistä. Vaihtoehtona uuden auton hankinnalle ei ole muu vastaavan suuruinen arvonlisäverollinen kulutus, vaan käytetyn auton hankinta. Käytetyn auton kauppa on kuluttajien välisenä kauppana arvonlisäverotonta ja autoliikkeen kautta tehtynä arvonlisävero maksetaan vain voittomarginaalista, joka sekin on autoliikkeelle vähennyskelpoista - toisin siis kuin kuluttajan uudesta autosta maksama arvonlisävero.

Liikenne- ja viestintäviraston resursointi romutuspalkkiohakemusten käsittelyssä

Autotuojat ja -teollisuus ry tunnistaa, että romutuspalkkiohakemusten käsittelystä aiheutuu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille kustannuksia niin tietojärjestelmien osalta kuin henkilöstökuluina. Pyydämme siis huolehtimaan hallituksen esityksessä Traficomin riittävästä rahoituksesta romutuspalkkiokampanjan sujuvaksi toteuttamiseksi. 

Voimaantulo ja viranomaispäätös hyväksytystä hakemuksesta

Autotuojat ja -teollisuus ry pitää kannatettavana, että romutuspalkkiota voitaisiin myöntää esityksen mukaisesti jo 1.10.2025. Tämä estää markkinahäiriön syntymistä autokauppaan. Markkinahäiriöuhka on toki romutuspalkkiossa pienempi kuin autoverotuksen muutoksissa, sillä romutuspalkkion käyttäjissä korostuvat ensi kertaa uutta autoa ostavat.  

Takautuvaan voimaantuloon liittyy kuitenkin riski, joka tulee huomioida. Jos asiakas tilaa auton tänä vuonna ja on aikeissa käyttää siihen romutuspalkkion, mutta saa käytännössä päätöksen palkkiosta vasta 1.1.2026 jälkeen, on mahdollista, ettei romutettu auto täyttänytkään romutuspalkkion ehtoja. Tällöin palkkio jäisi saamatta, vaikka uusi auto olisi tilattu ja hankittu juuri romutuspalkkion vuoksi. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia mm. rahoituspäätökseen ja koko kaupan toteutumismahdollisuuksiin. Olisikin tarpeellista, että Traficom alkaisi tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä romutuspalkkion myöntämisestä heti 1.10. alkaen, jolloin hakija saisi heti hakemuksen jätettyään tiedon siitä, onko vanha auto romutuspalkkiokelpoinen.

Jos sen sijaan ajatuksena on, että hakemuksia voisi jättää vasta 1.1.2026 alkaen (vaikka uuden auton saisi tilata ja romuauton romuttaa jo 1.10. alkaen), ostajalle jäisi tämän vuoden puolella tehdyissä kaupoissa epävarmuus palkkion saamisesta. Osalla ostajista 2000-2500 euroa voi olla kynnyskysymys rahoituksen saannissa, jolloin palkkion peruuntuminen esimerkiksi siitä syystä, että vanha auto ei olisikaan palkkiokelpoinen, voisi aiheuttaa niin kuluttajalle kuin autokaupalle harmia ja taloudellisen riskin.

•      Koska romutuspalkkio maksetaan kuluttajalle vasta auton luovutuksen/rekisteröinnin hetkellä, Autotuojat ja -teollisuus ry esittää, että Traficom alkaisi käsitellä hakemuksia ja tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä jo 1.10.2025 alkaen, vaikka romutuspalkkiota koskeva laki ei olisikaan saanut vielä lainvoimaa. 

Vaikutukset autohankintoihin

Hallituksen esitysluonnoksessa romutuspalkkion arvioidaan vaikuttavan automarkkinaan siten, että osa kuluttajista vie autonsa romutettavaksi ja hankkii uuden ajoneuvon aiemmin kuin olisi ilman romutuspalkkiota tehnyt.

Autotuojat ja -teollisuus ry katsoo Traficomin tekemien, aiempien romutuspalkkioiden seurantatutkimusten perusteella, että keskeinen vaikutus on uusien autojen ostaminen käytettyjen autojen sijasta. Hallituksen esityksessä esitetty johtopäätös on siis osittain ristiriitainen aiempien romutuspalkkioiden tutkimustulosten valossa. 

Vuoden 2015 romutuspalkkiokampanjan seurantatutkimuksen perusteella hieman yli 60 prosenttia ja vuoden 2018 seurantatutkimuksen perusteella noin puolet palkkiota hyödyntäneistä ei olisi ostanut uutta autoa ilman romutuspalkkiota. Lisäksi noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut koskaan aiemmin hankkinut uutta autoa.

Romutuspalkkion vahvuus onkin siinä, että se ei pääosin aikaista uuden auton ostoa - sillä harvalla sellaisella henkilöllä, joka normaalisti hankkii uuden auton, on romutuspalkkion ehdot täyttävää vanhaa autoa omistuksessaan - vaan houkuttelee uusia uuden auton ostajia. Toisin sanoen sellaisia henkilöitä, jotka normaalisti ostaisivat autoa vaihtaessaan käytetyn, usein valmiiksi jo melko vanhan auton. 

Vaatimus 12 kk yhtäjaksoisesta liikennekäytössä olosta on ongelmallinen

Lakiehdotuksen mukaan romutettavan henkilöauton tulisi olla ollut liikennekäytössä yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen romutuspalkkion hakemista. Ehto on ongelmallinen ja se voi syödä koko romutuspalkkiokampanjan tehon. Ehtojen tiukentaminen jo vuonna 2018 johti siihen, että romutuspalkkion menekki ei ollut yhtä suuri kuin edellisellä kerralla ja budjetista jäi hiukan varoja jakamatta. Näin ollen kampanjan tavoitteetkaan eivät aivan täysimääräisesti täyttyneet.

•       Autotuojat ja -teollisuus ry esittää, että liikennekäyttövaatimus poistettaisiin, jotta myös sellaiset aktiivisesti käytössä olevat vanhemmat autot, jotka ovat osan vuodesta olleet pois liikennekäytöstä, voitaisiin hyväksyä romutuspalkkiokelpoisiksi. Tämä muutos keventäisi myös viranomaisen hallinnollista taakkaa.

On tyypillistä, että romutusikäisiä autoja pidetään liikennekäytössä esimerkiksi vain kesäkuukausien aikana. Lisäksi on tyypillistä, että elinkaarensa päässä oleva auto otetaan lyhytaikaisesti pois liikennekäytöstä esimerkiksi vikaantumisen tai katsastuksessa tapahtuneen hylkäyksen takia odottamaan mahdollista korjausta, eteenpäin myyntiä tai päätöstä auton kierrättämisestä. Myös tällaisten aktiivikäyttöön todennäköisesti palaavien elinkaarensa päässä olevien autojen saaminen kierrätykseen olisi tärkeää autokannan uudistamisen kannalta.

Mikäli jo lyhyt katkos liikennekäytössä veisi autolta romutuspalkkiokelpoisuuden, palkkion hyödyntäjien määrä jäisi pieneksi. Esitämme, että liikennekäytössä olo vaatimus poistetaan. 

Romutuspalkkion sosioekonomiset vaikutukset

Romutuspalkkiota on aika ajoin kritisoitu siitä, että se suosii hyvätuloisia. Liikenne- ja viestintäviraston vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilua koskevasta seurantatutkimuksesta voidaan havaita, että romutuspalkkiolla uuden auton ostaneet ovat keskimääräistä uuden auton ostajaa nuorempia, pienituloisempia ja useammin naisia. Lisäksi romutuspalkkiolla hankitut autot ovat olleet pienempiä ja huomattavasti edullisempia kuin uutena myydyt autot keskimäärin.

Romutuspalkkio tulisi nähdä autokantaa uudistavana toimena, eikä niinkään sosioekonomisena kotitalouden tukena, vaikka toki autokannan uudistaminen hyödyttää myös pienituloisia. Pienituloiset kotitaloudet eivät voi ostaa uusia autoja, mutta mitä enemmän markkinoilla on saatavana eri hintaluokkien ja käyttövoiman autoja käytettynä, sitä aiemmin myös pienituloiset pääsevät kiinni vähäpäästöisempään, turvallisempaan ja ehkä hieman uudempaan autoon. On tärkeää muistaa, että halpoja käytettyjä autoja ei valmisteta. Jonkun on ostettava auto uutena, jotta se myöhemmin, yli 20 vuoden ajan, on myös pienempituloisen hankittavissa edullisemmin käytettynä.

•      Autotuojat ja teollisuus ry katsoo, että kaikkein pienituloisempien romutuspalkkio voitaisiin järjestää EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta saatavilla tuloilla. Kyseisen ilmastorahaston varojen käytön ehdot vaativat jäsenmaita osoittamaan varat haavoittuville kotitalouksille eli pienituloisille ja alemman keskituloluokan kotitalouksille, jotka elävät tai ovat vaarassa pudota energia- ja liikenneköyhyyteen.

Romutuspalkkion eräs lähtökohta on se, että se maksaa omat kustannuksensa kasvavin auto- ja arvonlisäveroin. Mikäli romutuspalkkio suunnattaisiin vain alle 20 000 euroa vuodessa tienaaville, palkkiosumman ollessa esimerkiksi 10 000 euroa, ei romutuspalkkiolla hankituista uusista autoista kertyisi valtiolle yhtä paljon verotuottoja, kuin mitä tukisumma hankittua uutta autoa kohden olisi.

Lisäksi huomionarvoista on se, että kotimaasta hankittu uusi auto hyödyttää kansantalouttamme lisääntyvien verotulojen ja työpaikkojen sekä yritysten toimintaedellytysten parantumisen kautta. Käytetyn auton voi toki hankkia aina myös ulkomailta, mutta tuolloin ostohinta ja suurelta osin myös arvonlisäverotuotto jäävät hyödyttämään lähinnä maata, josta auto ostettiin. Uusien autojen myynti kotimaassa on laskenut vuosien ajan taantuman, korkojen nousun ja uudehkojen käytettyjen autojen tuonnin kasvun seurauksena. Romutuspalkkio on siis tässäkin mielessä tarpeellinen ja kotimaista yksityistä kulutuskysyntää elvyttävä toimenpide.  

Tuen selkeä rajaus tuottaa haluttuja tuloksia

Autotuojat ja -teollisuus ry pitää hyvänä, että hallituksen esitysluonnos sulkee yksiselitteisesti pois nippuromutusten mahdollisuuden ja sitä, että tuen käyttö kohdistetaan nimenomaan uusien autojen hankintaan. Selkeä linjaus nopeuttaa tavoitellulla tavalla autokannan uusiutumista ja tuottaa haluttuja ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia.

Autoala kannattaa sähköavusteisen pyörän hankintakannusteita omana erillisenä toimenpiteenä, ei yhdistettynä autojen romutuspalkkioon. Kannusteista on paitsi kansanterveydellistä hyötyä, myös jossain määrin ilmastohyötyjä. On kuitenkin muistettava, että romutusikäisiä autoja maassamme on lähinnä siellä, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja olosuhteet ympärivuotiselle pyöräilylle rajalliset.

Aiempien romutuspalkkioiden seurantatutkimukset osoittavat, että romutuspalkkiolla hankittu uusi auto korvaa käytetyn aktiivikäytössä olleen auton ja tuottaa siten vähäpäästöisempiä ajokilometrejä. Vuoden 2020-2021 romutuspalkkion seurantatutkimus osoitti, että romutuspalkkion myötä sähköavusteisen pyörän hankkineet olivat ajaneet romutetulla autolla sen romutusta edeltäneenä vuonna selkeästi auton hankkineita vähemmän ja heillä oli myös enemmän autoja taloudessa ennen romutuspalkkion hyödyntämistä.

Kunnioittavasti,

Tero Kallio
toimitusjohtaja
Autotuojat ja -teollisuus ry