Viimeaikaiset Autotuojat ja -teollisuus ry:n lausunnot
AT antaa lausuntoja ajankohtaisista laki- ja säädösvalmisteluista ja tekee esityksiä viranomaisille ja päätöksentekijöille autoja, liikennettä ja liikenneturvallisuutta, liikenteen taloudellista ohjausta, liikenteen ympäristövaikutuksia sekä kuluttajaviestintää ja kuluttajansuojaa koskevissa asioissa. Lausuntoja laaditaan usein yhdessä Autoalan Keskusliiton kanssa, jolloin ne edustavat autoalan elinkeinojärjestöjen yhteistä kantaa.2025
Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024–2029
Suomen avaintavoitteet strategisen kilpailukyvyn ja talouden ja rahoituksen osa-alueilla ovat kannatettavia. Avaintavoitteissa esille nostettu varojen suuntaaminen aiempaa enemmän tutkimukseen, innovaatioihin, osaamiseen ja digitalisaatioon sekä puhdasta siirtymää edistäviin toimiin on tärkeä linjaus. Myös esille nostettu resurssitehokkuus, kiertotalouden toimivuus ja hiilineutraalisuus sisämarkkinoiden ja teollisuuspolitiikan painopisteenä on tärkeää. Kiertotalouteen perustuvat uusiutuvat energiamuodot vahvistavat Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta, luovat uusia elinkeinomahdollisuuksia ja ovat myös kestävyyskriteereiltään helpommin raportoitavia ja läpinäkyviä.
Autoala puoltaa kunnianhimoisia EU-laajuisia yhtenäisiä ilmastotavoitteita. Talouden ja rahoituksen sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän osa-alueilla liikennesektorin yksi suurimmista muutoksista on seuraavalla vaalikaudella käynnistyvä polttoainejakelun päästökauppa.
Suomen tavoitteena tulisi olla liikenteen irrottaminen taakanjakosektorilta päästökaupan käynnistyessä, sillä liikennesektoriin kohdistuu jo ensi vaalikaudella päällekkäistä sääntelyä sekä taakanjakoasetuksen että päästökauppalainsäädännön kautta. Lisäksi tavoitteena tulisi olla sosiaalisen ilmastorahaston oikeudenmukaiseen tulonjakoon vaikuttaminen.
Ajoneuvorahoituksessa ja autoalan investoinneissa ongelmalliseksi on muodostumassa EU-taksonomian teknisten kriteerien jäykkyys. Vuodesta 2026 alkaen esimerkiksi vain täyssähköiset ja vetykäyttöiset henkilöautot täyttävät EU-taksonomian ehdot. EU-taksonomian teknisten arviointikriteerien, samoin kuin ajoneuvojen hiilidioksidiraja-arvoasetusten, tulisi olla teknologianeutraaleja ja niihin tulisi sisällyttää myös muut hiilineutraalit käyttövoimat kuin sähkö ja vety.
Suomen tavoitteena tulisi olla, että liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä koskeva lainsäädäntö tunnistaisi jatkossakin Pohjoismaiden erityistarpeet. Pohjoinen ulottuvuus nostaa esille muun muassa talvimerenkulun erityispiirteet sekä tiekuljetuksissa käytettävän kaluston poikkeavat mitat ja massat. Suomen kuljetusjärjestelmän energia- ja kustannustehokkuus on viime vuosikymmenten aikana parantunut ensisijaisesti suurempien mittojen ja massojen vaikutuksesta. Liikennesektoria koskevassa EU-lainsäädännössä on tärkeää ottaa huomioon, että Suomen kuljetus- ja logistiikkajärjestelmä nojaa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen raskaisiin tieliikenteen ajoneuvoyhdistelmiin. Vaikka raskaiden yhdistelmien kilometrikohtaiset päästöt ovat pienikokoisia yhdistelmiä suuremmat, tonnikilometrien määrään suhteutettuna päästöt ovat huomattavasti pieni- ja keskikokoisia ajoneuvoja alemmat. On tärkeää, että kansallinen liikkumavara, joka koskee muun muassa pohjoismaisia raskaita ajoneuvoyhdistelmiä, sisällytettäisiin jatkossakin liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä ja ajoneuvoja koskevaan EU-lainsäädäntöön.
Digitaalisten ratkaisujen mahdollisuuksien esille nostaminen energiatehokkuuden parantamisessa sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja ympäristökuormituksen vähentämisessä on perusteltu tavoite. Digitaalinen seurantajärjestelmä parantaisi myös liikenteen käyttövoimamurroksessa ja ajoneuvoteollisuudessa tärkeää akkujen arvoketjujen seurantaa akkumineraalin hankinnasta tuotteen loppujalostukseen ja kierrätykseen asti. Suomella on tulevaisuudessa mahdollisuus nousta yhdeksi akkuteollisuuden merkittäväksi toimijaksi.
Puhtaan ja digitaalisen siirtymän osa-alueella tärkeänä tavoitteena on esillä puhtaan energian investointien edistäminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. EU-laajuinen energiaomavaraisuuden lisäämisen tavoite on tärkeää, jotta voitaisiin vähentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista tuodusta energiasta. Biotalouden kasvun mahdollisuudet tulisi ottaa EU:n talouspolitiikassa aiempaa vahvemmin huomioon ja biokaasun tuotannon laajentamista tulisi tukea koko arvoketjussa. Suomen kannalta biokaasun rinnastaminen liikennettä koskevassa EU-raja-arvolainsäädännössä maakaasuun vähentää biometaanin potentiaalia raskaan kaluston polttoaineena.
Euroopan strategisen kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn vahvistamisessa on tunnistettu digitaalisen infrastruktuurin ja kyberturvallisuuden merkitys. Strategisen kilpailukyvyn ja liikkuvuuden sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta olennaisen tärkeitä ovat myös fyysinen liikenneinfrastruktuuri ja liikennettä palvelevat energiaverkot. Euroopan kannalta strategisen TEN-T-verkon tulisi vastata myös kansallisia liikenneinfrastruktuurin kehittämistavoitteita. Suomen kannalta on tärkeää, että TEN-T-verkon vaatimusten ja EU-rahoituksen tulisi vastata paremmin toisiaan. Ulkomaan kuljetusten kannalta olennaisia ovat erityisesti satamia ja lentoasemia palvelevan tieverkon kehittämistarpeet, sillä Suomen aluerakenteen takia satamien ja lentoasemien keräilyalueet ovat laajat. Ydinverkon ja kattavan verkon lisäksi EU-tasolla tulisi tunnistaa kotimaisen elinkeinoelämän ja aluerakenteen kannalta tärkeän alemman tieverkon kehittämistarpeet.